hei vittu nyt loppu

en saa rauhaa näiltä kouluhommilta. jauhan niitä mielessäni aamusta iltaan vaikka koitan lomailla. varsinkin kun sain lomaflunssan niin ei oo ees lenkkipolulle mittää asiaa niin ommellaan sitte pyhänäki. miksi sitä koittaa väkisin lomailla ku siitä ei ilmeisestikään oo tulossa vittuakaa. nii perkele. ainut paska homma tässä on kotiomeplukone. ei muuten paskempaa vehjettä maa päällään kanna.

over and out!

Jotain valamista

Kuva: Veera Lintunen

Sain sentäs yhden asun valmiiksi ennen lomaa, ja kaavoitin loputkin rätit. Nyt minulla on täällä pohjoisateljeessa valmiit kaavat ja päivät aikaa ommella. Ei hassumpaa toisaalta.. Oma asennehan se ratkaisee loppujen lopuksi. Voin valita: joko mie valitan ja ompelen tai sitten ompelen. Oha se jo lomaa ettei tarvii Saloon asti raahautua joka päivä. Enkä välipäivinä aio tehdä muutakuin luistella ja syödä. Pittää kaikesta huolimatta ottaa muutaman päivän irtiotto kaikesta tästä.

Ei ensimmäinen eikä viiminen paniikki

Täsä ois viis päivää aikaa ommella näytösvaatteet siihen kuosiin, että voi rauhassa lähtä joululomalle. Sanoisin että aika hissua. Pitäis yksi luumekko, kauluri, korsetti ja kietaisuhousut kaavoittaa ja saaha vähintään siihen malliin, että vois pohojoisen ateljeessa ommella niin pitkälle ko mahdollista. Voi luoja mie olen onnellinen ku tämä hässäkkä loppuu ja pääsee lepäämään työharjoitteluun. AINIIN ! Pääroinat poron- ja hirvensarvista askarrella. vittusaatana etten sen paremmin sano.

NÄYTTÖ !

Noniin. Näyttöviikko saatiin siis kunnialla läpitte, vaikka välillä paskoi piikkilankaa ja itki hikeä. Tehtävänantona oli siis "viittamainen asu".

Olen oikeastaan todella tyytyväinen ja kerrankin ylpeä tekeleestäni. Näyttöviikon aikana tuli todistettua itelle, että pystyy toteuttamaan tuotteen ideasta aina paperitöitä myöten valmiiksi, NELJÄSSÄ PÄIVÄSSÄ. Koko syksyn ajan vaivannut itseluottamuspula on ainakin tilapäisesti korjattu.





ps. kuvat eivät havainnoillista, ne ovat "taidekuvia" ja muokattu ihan ruttona.

Koulusa

Yritettiin kuvata meikästä jotain edustuskelpoista kuvaa, jonka kehtaisi lähettää työhakemuksen mukana. Tässä on paras kuva. Haluaisin pistää tämän menemään cv:n kera mutta luulenpa ettei perästä paljoa kuuluisi.



Sairainta tässä muuten on, että päivitän koulublogia SUNNUNTAINA. Veikkaan, että näytökseen asti kouluasiat pyörivät mielessä aamusta iltaan ja illasta aamuun, viikon jokaisena päivänä. Kuinka ihastuttava joulunalusaika onkaan edessä!

Kuvia

En voi vastustaa kiusausta laittaa vielä joitain kuvia tänne. Nämä ovat "jämäkuvia" meikän ja Veeran kuvausreissulta. Kuvailtiin lähes koko LAUANTAI fiilistelyvalokuvia meän luokan tulevaa muotinäytöstä varten ja tässä joitain lemppariotoksia. TODELLISTA kuvausreissun satoa ja muotinäytöksen etenemistä ja rakentumista voi tarkastella blogista www.kolmasosa.blogspot.com.


klassinen asun-turussa-ja-kuvailen-näitä-kiiltäviä-juttuja.

So far

Korsetti



Neule



Housut



Trikootuote



Hame


Tulipa mielihalu päivittää tänne kaikki mitä mie tähän asti koulussa teheny. Semmonen massapäivitys. Valitettavasti esiinnyn ite kaikissa kuvissa, tähän asti olemme ommelleet vain itsellemme. Jossaki varmassa tietopaikassa eli hukassa ovat tuotekuvat paitapuserosta, se jääköön tällä kertaa näkemättä. Kankaanpainokurssin hedelmät olenkin ruotinut jo aiemmin.

Lissää valamista odotellessa.. Pari takkia ja yksi muotinäytös on valmistumassa. Olisi ideoita omiinkin projekteihinkin, jopa palion! Vielä kun olisi aikaa niitä toteuttaa. Yksi pikkujuttu on varmasti valmistumassa jouluksi, siitä kuvaa sitte myöhemmin.

Väliaika

Nonni. Nyt olen miettinyt ja pohtinut, vääntänyt ja kääntänyt tätä kouluasiaa ja tuntuu että väliaika on paikallaan. Katastrofin ainekset olivat käsillä, kun hommat kasaantuivat ja stressaantunut mieli väänsi kaikesta hankalaa. Hetiko mie päätin, ettei meikän tarvi olla täällä jollen halua, olo helpottui. Siis päästin irti pakontunteesta. Tämä sattui vahingossa, mutta osaisinpa tehdä sen jatkossa tietoisesti. Ainakin voin koittaa ens kerralla kun tuntuu hankalalta.

eikhän se tästä.

Kaikki on hyvin

A bag full of hearts

Varsinainen kurssityö saa odottaa vielä jalostumistaan kankaasta tuotteeksi, nimittäin pohjoisen ateljeeni saumuri on sanonut sopimuksen irti totaalisesti. Selväähän on, etten monen tunnin työtä pilaa kotikoneen siksakilla.. Trikooseen nimittäin olen painanut ja sehän suorastaa vaatii saumuria.


Testipainokankaatkin ovat päätymässä järkevään käyttöön. Ompelin nimittäin laukun kokeilusta ja olen tyytyväinen siihenkin. Kangaskasseja kun ei ikinä ole liikaa.





Koska luonnonvalkoista puuvillakangasta ei ollut riittävästi, tein takaosasta mustan. Ompelin laukkuun myös vuoren ja vanut väliin, koska halusin siitä kestävän. Testipaino oli nimittäin tehty aika ohuelle kankaalle ja se ei olisi kovaa käyttöä kestänyt kovinkaan kauaa. Tottakai haluan että painokuosini säilyy kiveen hakattuna iäisyyden!




Tämä vihreäkin on silkkaa kokeilua, mutta siitäkin varmaan syntyy jotain. Ellen muuta keksi, niin tungen tämänkin kankaan kassiksi. Toivottavasti jotain muuta, niitä kangaskasseja nimittäin VOI tursuta korvistakin.



Summa summarum: kurssi oli todella kiinnostava, alkukankeuksien jälkeen tietenkin. Ei olis nimittäin YHTÄÄN kiinnostanu pyöritellä peukaloita ensimmäisiä neljää viikkoa jaksosta ja kahdella viimeisellä tehdä duunia kuin pieni eläin. Mutta tietenkin ne alkukankeudetkin piti käydä läpi, ei siitä muuten ois kurssia tullut. Itsekin olen enempi sitä tyyppiä, joka vaan menee ja tekee ja kouhottaa ja sitte ihmetellään miksei tämä juttu nyt toimi. Eli hyvä toisaalta oli istuksia vaan neljä ekaa viikkoa. Valmista tuli kuitenkin.

Tekniikka on nyt hallussa ja tästä sain uuden työkalun käyttööni. Tulen varmasti tulevaisuudessakin painamaan ainakin lisää sydämiä. c; Sitä odotellessa..

Ideariihiaivohiiri

Nonni. Sain sitten ehkäEHKÄ, vedenpitävän idean NY-vuoteen. Tai oikeastaan Veeran suosiollisella vetoavulla, mutta kuitenki. En tietenkään tässä ala sepostamaan asiaani tämän tarkemmin, mutta ihmettelen vain miten se mieli muuttuu sekunneissa. Luokallani minut tunnetaan äänekkäästä Facebook- ja yrittäjyysvastustuksesta, joten ihmettelen itsekin miten mie jostai NY-vuodesta innostuin. Ehkäpä sitä koittaa keksiä kaikkia mahdollisuuksia välttää ns. normiduuni (nimim. toista päivää siivoojan hommissa).

Joka tapauksessa, sain nyt kaksi kärpästä yhdellä iskulla, koska voin täydellisesti hyödyntää kankaanpainokurssin tuloksia ja antimia ja liikeideani selkiytti kurssin tavoitteita ja tekemisiä. Tai ehkä toisinpäin, mutta samaha se sille.